Nuorten vaalit 2011

Nuorten vaalikone

I. Koulutus ja opiskelu

1. Mitä opintotukijärjestelmälle tulisi tehdä? Valitse enintään kolme.

Ei mitään - nykyjärjestelmä on toimiva

Opintotuen lainapainotteisuutta tulisi lisätä

Opiskelijan tulorajoja tulisi nostaa

Opiskelijan tulorajat tulisi poistaa

Vanhempien tulorajat tulisi poistaa yli 18-vuotiaalta toisen asteen opiskelijalta

Vanhempien tulorajat tulisi poistaa toisen asteen opiskelijalta

Opintorahaa tulisi korottaa

Opintotuki tulisi sisällyttää perustulomalliin

Asumislisän vuokrakattoa tulisi korottaa

Alueellista epätasa-arvoisuutta tulisi vähentää

Toisen asteen ja korkea-asteen opintotuki tulisi saattaa samalle tasolle

Opintotuki tulisi laajentaa koskemaan myös kesäkuukausia

Opintotuen yhteyteen pitäisi lisätä huoltajakorotus

Opintotukijärjestelmää ei tarvita

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintotuen saamisen edellytyksiä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve.

2. Pitäisikö opintoraha sitoa indeksiin ensi hallituskaudella?

Kyllä

3. Kuinka korkeakoulujen valintajärjestelmiä tulisi kehittää?

Nykyjärjestelmä on toimiva

Valintakokeiden painoarvoa tulisi lisätä

Valintakokeiden painoarvoa tulisi vähentää

Valintakokeiden sisältöä tulisi muuttaa nykyisestä

4. Miten toisen asteen tutkintojen vuorovaikutusta tulisi kehittää?

Lukio ja ammatillinen koulutus tulisi yhdistää yhdeksi koulutusmuodoksi

Lukioiden ja ammattioppilaitosten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä

Lukioiden ja ammattioppilaitosten tulisi tehdä vähemmän yhteistyötä

Nykytilanne on hyvä

5. Mistä koulutuksessa voidaan mielestäsi periä maksuja?

Koulutus voi olla maksullista kaikilla asteilla

Luokkaretket ja opintomatkat (perusaste, toinen aste)

Opintomatkoista (korkea-aste)

Koulumatkoista

Materiaaleista peruskoulussa

Materiaaleista toisella asteella

Materiaaleista korkea-asteella

Toisen asteen koulutuksesta

Ylioppilastutkinnosta (koemaksut)

Näyttötutkinnosta (koemaksut)

Korkea-asteen tutkintoon johtavasta koulutuksesta kaikilta

Korkea-asteen tutkintoon johtavasta koulutuksesta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta

Toisesta korkea-asteen tutkinnosta kaikilta

Ei mistään edellä mainituista, koulutuksen tulee olla täysin maksutonta

II. Nuorten osallistuminen ja aktiivinen kansalaisuus

6. Miten nuoria tulisi kuulla heitä koskevassa päätöksenteossa?

Nuorille tulee luoda valtakunnallinen kuulemisjärjestelmä

Kuntien velvoitteen kuulla nuoria tulee olla vahvempi

Jo olemassa olevien väylien kautta

Nuoret eivät tarvitse erillisiä kuulemisjärjestelmiä

Laissa säädetään, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa kuntatasolla.

7. Mitä erityistoimenpiteitä tulisi tehdä nuorten osallisuuden lisäämiseksi? Valitse kaksi.

Kouluopetus

Nuorisovaltuustot

Järjestöt

Verkkopohjaiset kuulemisjärjestelmät

Oppilas- ja opiskelijakuntatoiminta

Vapaamuotoinen kansalaistoiminta

Nuorten osallisuutta ei tarvitse lisätä erityistoimenpitein

Suomalaiset nuoret ovat tutkimusten mukaan yhteiskunnalliselta tietämykseltään maailman kärkitasoa, mutta osallistuminen on selkeästi keskivertoa alhaisempaa.

8. Pitäisikö äänestysikäraja laskea 16 vuoteen? Valitse yhdestä kuuteen vaihtoehtoa.

Kyllä, kuntavaaleissa

Kyllä, eduskuntavaaleissa

Kyllä, presidentinvaaleissa

Kyllä, europarlamenttivaaleissa

Kyllä, neuvoa antavissa kansanäänestyksissä kuntatasolla

Kyllä, neuvoa antavissa valtakunnallisissa kansanäänestyksissä

Ei missään vaaleissa

Äänestysikäraja on tällä hetkellä 18 vuotta kaikissa vaaleissa.

III. Työelämä ja yrittäjyys

9. Mitä pitäisi ensimmäisenä kehittää opiskeluaikaisten työharjoitteluiden suhteen? Valitse enintään kaksi.

Harjoitteluissa ei ole kehitettävää

Harjoittelupaikkojen laatua

Harjoittelujaksosta maksettavaa palkkaa

Harjoittelun sisällön merkitystä opiskelulle

Harjoitteluiden sisällyttämistä tutkintoon

Ohjaajien ja oppilaitosten kommunikaatiota

Kaikilla tulisi olla mahdollisuus harjoitteluun

Myös lukiossa tulisi olla mahdollisuus harjoittelujaksoon

Opiskelijoita tulisi kannustaa suorittamaan harjoittelujakso ulkomailla

10. Pitäisikö perusasteen ja toisen asteen kohtaamista työelämän kanssa edistää?

Kyllä

11. Mitä mielestäsi kansanedustajan tulisi olla valmis tekemään kestävän kehityksen eteen? Valitse vähintään yksi.

Muuttamaan pienempään asuntoon

Vähentämään yksityisautoilua

Syömään enemmän kasvisruokaa

Suosimaan lähiruokaa ja lähellä tuotettuja palveluita

Vähentämään lentoliikenteen käyttöä

Sijoittamaan uusiutuviin energiamuotoihin

Käyttämään energiaa säästeliäästi

Käyttämään ekologisempia tuotteita

Kierrättämään

Ei mitään ylläolevista

Kansanedustajan ei tarvitse tehdä erityisiä tekoja kestävän kehityksen eteen

12. Miten suhtaudut Euroopan Unionin yhdentymiseen?

Yhdentymistä tulee lisätä

Nykytilanne on hyvä

Suomen ei pidä erota EU:sta, mutta valtioiden itsenäistä päätösvaltaa tulee lisätä

Suomen pitää erota EU:sta

13. Millä perusteella Suomeen tulisi ottaa maahanmuuttajia? Valitse enintään kolme vaihtoehtoa.

Suomen tulisi lisätä työnperäistä maahanmuuttoa

Suomen tulisi vähentää työnperäistä maahanmuuttoa

Suomen tulisi pitää ennallaan työnperäistä maahanmuuttoa

Suomen tulisi lisätä pakolaiskiintiötä

Suomen tulisi supistaa pakolaiskiintiötä

Pakolaiskiintiö on pidettävä ennallaan

Suomen pitäisi myöntää enemmän turvapaikkoja

Suomen pitäisi vähentää turvapaikkoja

Turvapaikkojen määrä pidettävä ennallaan

Ei mitään ylläolevista

Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia pysyvässä asumistarkoituksessa Suomeen muuttaneita henkilöitä. Maahanmuuttajia ovat muun muassa paluumuuttajat, siirtolaiset ja tietyissä tilanteissa myös pakolaiset. Pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta.

IV. Yhteiskunta ja yhteisö

14. Pitäisikö kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta nostaa 0,7 prosenttiin ensi hallituskaudella?

Kyllä

EU:n vanhat jäsenmaat ovat sitoutuneet antamaan kehitysapua 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan vuoteen 2015 mennessä. Suomen kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta on tällä hetkellä 0,55 prosenttia.

15. Puollatko sukupuolineutraalia avioliittolakia?

Kyllä

Sukupuolineutraalilla avioliittolailla tarkoitetaan perinteisesti lakia, joka takaa virallisessa parisuhteessa oleville samat oikeudet riippumatta osapuolien sukupuolesta. Tällä hetkellä Suomen laissa on kaksi virallista parisuhdetta määrittelevää lakia: avioliittolaki eri sukupuolta oleville ja laki rekisteröidystä parisuhteesta samaa sukupuolta oleville.

16. Onko mielestäsi oikein rajoittaa nuorten liikkumista ulkonaliikkumiskielloin ja korkeaäänikarkottimin?

Kyllä

17. Mitkä ovat tärkeimmät kehittämisalueet nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi? Valitse kaksi.

Nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ei tarvitse erityistoimenpiteitä

Opiskelupaikan saaminen

Nuorten taloudellinen tukeminen

Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen

Nuorisotyöttömyyden vähentäminen

Nuorten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito

Nuorten kuulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen

Nuorten koulu- ja opiskeluhyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn tukeminen

Nuorten harrastustoiminnan tukeminen

Terveydenhuollon palveluiden lisääminen

18. Miten nuorten vapaa-ajan harrastamista voitaisiin parhaiten tukea? Valitse kaksi.

Nuoret voivat järjestää harrastustoimintaa itse

Nuoret eivät tarvitse toiminnalle erityistukea

Harrasteseteleitä tarjoamalla

Tarjoamalla mielekkäitä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia

Järjestöjen toimintaedellytyksiä parantamalla

Koulujen kerhotoimintaa tukemalla

Ajantasaistamalla harrastetilat ja –välineet

19. Mihin nuorten terveydenhuollon palveluun tulisi ensisijaisesti panostaa? Valitse yksi vaihtoehto.

Kouluterveydenhuolto

Ammatillisten oppilaitosten terveyspalvelut

Lukion terveyspalvelut

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto

Yliopisto-opiskelijoiden terveyspalvelut (YTHS)

Nuorten työterveyspalvelut

Nuorten kunnalliset terveyspalvelut

Ei mihinkään

Kouluterveydenhuolto tarkoittaa peruskoulun terveydenhuoltoa. Ammattioppilaitokset, lukiot ja ammattikorkeakoulut kuuluvat opiskeluterveydenhuollon piiriin. YTHS eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tarjoaa terveydenhoitopalveluita yliopisto-opiskelijoille.

V. Terveys ja hyvinvointi

20. Pitäisikö YTHS laajentaa koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita?

Kyllä

YTHS eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on säätiö, joka tarjoaa terveydenhoitopalveluita yliopisto-opiskelijoille vuosittaista käyttömaksua vastaan.

21. Mikä on vialla nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä?

Ennaltaehkäisy on nykyisellään toimivaa

Koulutyön ja opiskelun kuormittavuutta ei huomioida riittävästi

Matalan kynnyksen palveluita ei tarjota riittävästi

Mielekkäiden vapaa-ajan harrastusten puute

Sosiaalisten verkostojen puute

Etsivää nuorisotyötä on liian vähän

Nuorten täytyy oppia kohtaamaan elämän realiteetit

22. Mikä on vialla nuorten mielenterveysongelmien hoidossa?

Nuoret eivät tiedä, mistä apua saa

Nuoret eivät jaksa hakea apua sairaana

Nuorten mielenterveysongelmat huomataan liian myöhään

Hoitoon pääsy kestää liian kauan

Mielenterveyspalveluita ei kehdata käyttää

Tarjotut mielenterveyspalvelut eivät vastaa kysyntään/tarpeisiin

Nykyjärjestelmä on toimiva

23. Pitäisikö energiajuomien ostamiselle asettaa ikäraja? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto.

Kyllä, 12 vuoteen

Kyllä, 15 vuoteen

Kyllä, 18 vuoteen

24. Mitkä kaksi seuraavista vaihtoehdoista auttaisivat nuorta parhaiten oman tulevaisuuden suunnittelussa?

Eri koulutusasteiden välinen yhteistyö

Opinto-ohjaajien määrän lisääminen

Henkilökohtaisen ohjauksen määrän lisääminen

Opiskelijoiden tietomäärän lisääminen

Opinto-ohjauksen kehittäminen työelämäpainotteisemmaksi

Työelämäohjauksen lisääminen koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille

Nuorten tulevaisuuden suunnitteluun ei tarvita lisäresursointia

25. Mitkä ovat kolme keskeisintä keinoa työurien pidentämiseksi?

Työkokemuksen hankkimisen mahdollistaminen opiskeluaikana

Työelämän laadun, työssäjaksamisen ja työilmapiirin parantaminen

Työelämän joustavuuden lisääminen ja osa-aikaisuusjärjestelmien kehittäminen

Eläkeiän nostaminen

Täydennys-, aikuis- ja uudelleenkouluttautumisen lisääminen

Ase- ja siviilipalveluksen parempi sovittaminen oppilaitosten aikatauluihin

Välivuosien vähentäminen

Koulutukseen hakeutumisen mahdollistaminen kahdesti vuodessa

Opintoaikojen lyhentäminen

Työuria ei tarvitse pidentää

Työuria ei tarvitse pidentää, vaan tarvittavat varat on hankittava muilla keinoin

Ei mikään näistä vaihtoehdoista

26. Valitse kolme tärkeintä keinoa nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi.

Nuorisotyöttömyys ratkeaa nykyisillä toimenpiteillä

Tukitoimenpiteet, esimerkiksi Sanssi-kortti

Talouskasvu

Opinto-ohjaus

Oppilaitosten työelämäyhteyksien parantaminen

Yrittäjyyskasvatus

Työelämän joustavuuden lisääminen ja osa-aikaisuusjärjestelmät

Koulutusohjelmien sisällön ja aloituspaikkamäärien parempi vastaaminen työelämän tarpeisiin

Työmarkkinatuetun työnteon kehittäminen

Kannustetaan opiskelijoita hankkimaan työkokemusta omalta alaltaan opiskeluiden ohella

Laadukkaampi koulutus

Ei mikään ylläolevista

Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan yleensä alle 20- tai alle 24-vuotiaiden työttömyyttä. Nuorisotyöttömyyden tulkinta voi olla vaikeaa, koska nuoret ovat työmarkkinoilla liikkuvampia kuin varttuneemmat.

Valitse Vaalipiiri

Vaalipiiri: