Vaalipiiri: Varsinais-Suomi

Puolue: Muutos 2011

Koulutus: Oik.yo.

Ammatti: Opiskelija

Ikä: 26

Kotisivu: http://keronen.blogspot.com

Profiili

Muutos 2011 rp:n puheenjohtaja. Ajan Suomeen sveitsiläistyyppistä suoraa demokratiaa. Pähkinänkuoressa suora demokratia tarkoittaa sitovia kansanäänestyksiä, jotka kansalaiset voivat itse järjestää sekä pakollisia kansanäänestyksiä kaikista riittävän tärkeistä asioista, kuten perustuslain muuttamisesta.

Tärkeimmät periaatteeni ovat ihmisoikeuksien ja perustuslain kunnioittaminen, tiedon ja teknologian vapaus sekä jokaisen ihmisen yhdenvertainen ja kunnioittava kohtelu. Vastustan holhous- ja valvontayhteiskuntaa sekä poliisivaltiokehitystä. Suoran demokratian lisäksi ajan muun muassa seuraavia asioita: - Suomeen on perustettava perustuslakituomioistuin. - Euroopan unionin jäsenyydestä on järjestettävä uusi, sitova kansanäänestys. - Lakia on yksinkertaistettava ja kodifioitava, ja tuomiot tulee suhteuttaa kansan yleiseen oikeustajuun. - Tiedonvälitys Internetissä on vapautettava, eikä sähköisiä ihmisoikeuksia saa uhrata tekijänoikeusjärjestöjen edun vuoksi. - Kirkko ja valtio on erotettava toisistaan. Tarkemmin vaalitavoitteistani voi lukea täältä: http://keronen.blogspot.com/2010/11/vaaliohjelmani-eduskuntavaaleissa-2011.html

Vastaukset

1. Mitä opintotukijärjestelmälle tulisi tehdä? Valitse enintään kolme.

• Opiskelijan tulorajat tulisi poistaa
• Opintorahaa tulisi korottaa
• Opintotuki tulisi sisällyttää perustulomalliin

Jos opintotukijärjestelmän tarkoituksena on, että opiskelijat voisivat opiskella täyspäiväisesti ja valmistua mahdollisimman nopeasti, sen tulee olla sellaisella tasolla, että se mahdollistaa elämisen. Nykyään se ei onnistu etenkään suuremmissa ja kalliimmissa kaupungeissa. Työn tekemisestä taas ei tule milloinkaan rankaista.

2. Pitäisikö opintoraha sitoa indeksiin ensi hallituskaudella?

• Kyllä

Se, että opintoraha ei ole sidottu indeksiin, on yksi nykyisen tilanteen aiheuttajista.

3. Kuinka korkeakoulujen valintajärjestelmiä tulisi kehittää?

• Valintakokeiden painoarvoa tulisi lisätä

Valintakokeet antavat kaikille tasapuolisen mahdollisuuden päästä opiskelemaan, ja ne mittaavat motivaatiota paljon tehokkaammin kuin esimerkiksi toisen asteen päättötodistus.

4. Miten toisen asteen tutkintojen vuorovaikutusta tulisi kehittää?

• Lukio ja ammatillinen koulutus tulisi yhdistää yhdeksi koulutusmuodoksi

Lukion ja ammattikoulutuksen opintosisältöä olisi järkevää muuttaa sellaiseksi, että jokainen valmistuva saisi sekä ammattikoulutuksen että ylioppilastutkinnon. Erityisesti jatko-opintoihin lähteville tämä olisi erittäin hyödyllistä, sillä heillä olisi jo oikea ammatti, jonka pohjalta tehdä töitä ja hankkia lisärahoitusta opinnoille.

5. Mistä koulutuksessa voidaan mielestäsi periä maksuja?

• Korkea-asteen tutkintoon johtavasta koulutuksesta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta

Suomen valtion tehtävänä on ajaa suomen kansalaisten etua. Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti mahdollisimman pitkälle ilmaista koulutusjärjestelmää. Koska Suomen valtion edunvalvontatehtävä rajautuu niihin ihmisiin, joilla on Suomen lakien mukainen Suomen kansalaisuus, ei lukukausimaksun periminen ulkomaalaisilta ole mahdotonta.

6. Miten nuoria tulisi kuulla heitä koskevassa päätöksenteossa?

• Nuorille tulee luoda valtakunnallinen kuulemisjärjestelmä

Lakisääteiset tehtävät kuulla nuoria eivät tarkoita konkreettisessa todellisuudessa yhtään mitään, vaan ne ovat ainoastaan sanoja paperilla. Nuoria tulee kuulla entistä paremmin, mikä onnistuisi halvasti ja helposti esimerkiksi Internetissä toimivien kuulemisjärjestelmien kautta.

7. Mitä erityistoimenpiteitä tulisi tehdä nuorten osallisuuden lisäämiseksi? Valitse kaksi.

• Verkkopohjaiset kuulemisjärjestelmät
• Vapaamuotoinen kansalaistoiminta

Yleisesti ottaen missään aktivoimisessa ei pidä lähteä siitä ajatuksesta, että julkisella vallalla olisi suuria mahdollisuuksia vaikuttaa siihen byrokratialla ja luomalla uusia instituutioita. Nuorten aktivoitumisen on lähdettävä nuorista itsestään. Internet on tärkeä väline nuorille ja se on nuorten hallinnassa, ja Internetiä tulee hyödyntää entistä tehokkaamin, mikä jo itsessään todennäköisesti aktivoisi nuoria. Julkisen vallan ei tule myöskään tietoisesti haitata nuorten omaa aktiviista toimintaa, vaan pyrkiä yhteistyöhön nuorten kanssa esimerkiksi ns. "talonvaltauksissa".

8. Pitäisikö äänestysikäraja laskea 16 vuoteen? Valitse yhdestä kuuteen vaihtoehtoa.

• Ei missään vaaleissa

Jos äänestysikärajan tulee olla sidottu täysi-ikäisyyteen ja muihin sen tuomiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Jos äänestysikärajaa lasketaan, silloin myös esimerkiksi alkoholin ja tupakan myynnin ikärajaa ja ajokortin suorittamisen ikärajaa tulee laskea.

9. Mitä pitäisi ensimmäisenä kehittää opiskeluaikaisten työharjoitteluiden suhteen? Valitse enintään kaksi.

• Kaikilla tulisi olla mahdollisuus harjoitteluun
• Myös lukiossa tulisi olla mahdollisuus harjoittelujaksoon

Harjoittelusta on pyrittävä saamaan mahdollisimman laajaa siten, että jokainen harjoittelupaikkaa vailla oleva saa sellaisen. Tämä onnistuu esimerkiksi lisäämällä oppilaitosten ja työpaikkojen välistä yhteistyötä sekä muuttamalla koulutusjärjestelmää ja sen pohjalla olevaa filosofiaa enemmän sellaiseen suuntaan, että jo ennen valmistumista nuorta pidetään käyttökelpoisena työvoimana.

10. Pitäisikö perusasteen ja toisen asteen kohtaamista työelämän kanssa edistää?

• Kyllä

Olennaista on se, että tähän liittyy mahdollisimman vähän pakkoa ja mahdollisimman paljon vapaaehtoisuutta.

11. Mitä mielestäsi kansanedustajan tulisi olla valmis tekemään kestävän kehityksen eteen? Valitse vähintään yksi.

• Vähentämään yksityisautoilua
• Vähentämään lentoliikenteen käyttöä

Kansanedustajat saavat esimerkiksi VR:n junamatkat ilmaiseksi ja juna on yksi ekologisimmista liikkumismuodoista. Kansanedustajia voidaan edellyttää suosimaan ekologisia kulkumuotoja, jotka veronmaksajat ovat heille tarjonneet.

12. Miten suhtaudut Euroopan Unionin yhdentymiseen?

• Suomen pitää erota EU:sta

Euroopan unionin direktiivien ja säännösten noudattamiseen menee enemmän massia kuin mikä on yhteisestä talousalueesta saatava taloudellinen hyöty. Direktiivit ja säännökset myös kaventavat valtion itsenäistä päätösvaltaa. Direktiivejä ja muita säännöksiä ei laadita demokraattisesti, vaan EU:ssa monopoli lakialoitteiden tekemiseen on Euroopan komissiolla, jonne Euroopan kansalaiset eivät ole saaneet äänestää yhtään ketään. Erityisen ikäviksi nämä huonot puolet tulevat, kun ottaa huomioon sen, että EU ei ole vapaan liikkuvuuden tai yhteisen talousalueen edellytys, vaan valtiot voivat solmia vastaavia sopimuksia EU:sta riippumatta, kuten Sveitsin ja Norjan tapauksissa.

13. Millä perusteella Suomeen tulisi ottaa maahanmuuttajia? Valitse enintään kolme vaihtoehtoa.

• Suomen tulisi lisätä pakolaiskiintiötä
• Suomen pitäisi vähentää turvapaikkoja

Niin sanotun humanitaarisen maahanmuuton ongelma on se, että Suomessa on käytössä kaksi rinnakkaista järjestelmää. Toinen on YK:n pakolaisjärjestelmä ja toinen on Suomen oma humanitaarinen suojelu. YK:n pakolaisjärjestelmä perustuu pakolaissopimukseen, jossa määritellään tarkasti pakolaisen kriteerit. Lisäksi YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmässä pakolaisen tarve pakolaisstatukselle tarkistetaan jo ennakkoon. Suomen omassa järjestelmässä tällaisia varmistuksia ole, minkä vuoksi käytännössä kaikki humanitaarisen maahanmuuton ongelmat, kuten lisääntynyt rikollisuus ja etnisten vähemmistöjen syrjäytyminen, johtuvat Suomen omasta järjestelmästä. Suomen tulee lakkauttaa oma humanitaarisen suojelun järjestelmänsä ja keskittyä YK:n pakolaisjärjestelmään. Tällöin pakolaiskiintiö voidaan nostaa tuhanteen.

14. Pitäisikö kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta nostaa 0,7 prosenttiin ensi hallituskaudella?

• Ei

Kehitysapu ei kehitä, eikä se auta. Koko nimitys "kehitysapu" on harhaanjohtavaa semanttista kikkailua. Kehitysapuun sisältyy usein erilaisia ehtoja, joiden vuoksi vastaanottajavaltio joutuu esimerkiksi avaamaan rajojaan kaupalle ja myymään arvokkaita resurssejaan jalostamattomina polkuhintaan. Kehitysavusta myös huomattava osuus menee korruptoituneille hallituksille ja virkamiehille, ja vain pieni osa saavuttaa oikeasti heidät, joita sillä on ollut määrä auttaa. Kehitysapu tulee lakkauttaa ja sen sijasta Suomen tulee ryhtyä harjoittamaan muita auttamismuotoja, kuten kansalaisten vapaaehtoista kehitysmaiden mikrolainoitusta, tautien hävittämistä sekä laskentakapasiteetin lahjoittamista erilaisten ihmiskuntaa piinaavien ongelmien hoitamiseksi.

15. Puollatko sukupuolineutraalia avioliittolakia?

• Kyllä

Kahden käytännössä saman asian käsittely eri laeissa eri tavoilla ei ole sääntelyekonomista, eli se on turhaa lainsäädäntöä. Lisäksi Suomessa kirkko on osa julkista valtaa, joten sitä sitovat kaikki ne samat vaatimukset, jotka sitovat kuntia ja valtiotakin. Kirkon on kohdeltava kaikkia Suomen kansalaisia tasavertaisesti riippumatta heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan tai kirkon omista opeista. Avioliitosta on tehtävä sukupuolineutraali, koska Suomessa on valtionkirkkojärjestelmä.

16. Onko mielestäsi oikein rajoittaa nuorten liikkumista ulkonaliikkumiskielloin ja korkeaäänikarkottimin?

• Ei

Jokainen ihminen on syntynyt vapaana. Vapaus on ihmisen perustavanlaatuisin oikeus. Yksikään instituutio tai byrokraattinen järjestelmä tässä maailmassa ei voi rajoittaa tuota vapautta. Vaikka laki sanoisi mitä, on nuorilla oikeus liikkua ulkona. Jos laki pyrkii vangitsemaan nuoret, laki on väärässä.

17. Mitkä ovat tärkeimmät kehittämisalueet nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi? Valitse kaksi.

• Nuorten taloudellinen tukeminen
• Nuorisotyöttömyyden vähentäminen

Rahan puute on keinotekoinen tapa lannistaa ja alistaa nuoria ja varastaa pala palalta heidän elämänsä pois. Nuorten taloudellisia tukiaisia ei saa leikata, vaan niitä pitää nostaa. Lisäksi turhasta koulutusfanatismista on luovuttava, sillä terve nuori mies tai nainen pystyy kyllä tekemään monia duuneja ilman kolmen vuoden koulutusta, ja monet heistä ovat myös enemmän kuin halukkaita tähän. Kaikki tuloloukut tulee purkaa välittömästi ja oppityösopimusjärjestelmiä on kehitettävä. Valtion on myös lopetettava kaikki kettuilu nuorille ja pyrittävä varmistamaan heille suurin mahdollinen vapaus kaikissa heidän elämäänsä koskevissa asioissa.

18. Miten nuorten vapaa-ajan harrastamista voitaisiin parhaiten tukea? Valitse kaksi.

• Nuoret voivat järjestää harrastustoimintaa itse
• Ajantasaistamalla harrastetilat ja –välineet

Nuorten harrastus- ja kulttuuritoiminnan on oltava ensisijaisesti lähtöisin nuorista itsestään. Julkinen valta voi tukea tätä esimerkiksi tarjoamalla harrastetiloja ja välineitä, mutta sen tulee pyrkiä mahdollisimman vähän määräämään, mitä nuoret noilla tiloilla tekevät.

19. Mihin nuorten terveydenhuollon palveluun tulisi ensisijaisesti panostaa? Valitse yksi vaihtoehto.

• Ammatillisten oppilaitosten terveyspalvelut

Haluaisin vastata sekä ammatilliset oppilaitokset että lukiot. Tuossa iässä terveyspalveluja tarvitaan eniten, ja esimerkiksi psykologisia palveluja tulee tarjota huomattavasti nykyistä laajemmin ja niihin pääsemisen tulee olla huomattavasti helpompaa.

20. Pitäisikö YTHS laajentaa koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita?

• Kyllä

Olisi järkevää pyrkiä yhdenmukaistamaan opiskelijoiden terveydenhoito mahdollisimman pitkälle.

21. Mikä on vialla nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä?

• Koulutyön ja opiskelun kuormittavuutta ei huomioida riittävästi

Nuorten mielenterveysongelmia ei pyritä ehkäisemään millään tavalla, vaan nuoria pyritään valvomaan, että he eivät tekisi pahojaan. Samaan aikaan yhteiskunta suoltaa jatkuvasti nuorten päälle ryönää, mutta tämä lasketaan nuorten viaksi.

22. Mikä on vialla nuorten mielenterveysongelmien hoidossa?

• Hoitoon pääsy kestää liian kauan

Nuoret eivät pääse hoitoon kuin valehtelemalla, että he aikovat tyyliin tappaa itsensä tai muuta vastaavaa, joka on pakko tulkita akuutiksi. Jos nuori tekee näin, hän saattaa pahimmassa tapauksessa joutua pakkohoitoon, mikä hyvin harvoin auttaa ketään. Hoitoon pääsyä on nopeutettava, eikä potilaan tule pelätä, että hän joutuu sairautensa vuoksi vankeuteen ja rankaistavaksi.

23. Pitäisikö energiajuomien ostamiselle asettaa ikäraja? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto.

• Ei

Energiajuomat ovat roskaa, eikä niitä tulisi juoda, mutta ikäraja ei todennäköisesti muuttaisi ongelmaa juurikaan, koska ongelma itsessään on asenneongelma. Suomi on jo liian suuri kieltojen ja rajoitusten maa, eikä kieltämisen kulttuuria pidä lietsoa entisestään.

24. Mitkä kaksi seuraavista vaihtoehdoista auttaisivat nuorta parhaiten oman tulevaisuuden suunnittelussa?

• Henkilökohtaisen ohjauksen määrän lisääminen
• Opiskelijoiden tietomäärän lisääminen

Jokainen opiskelija on yksilö, joten patenttiratkaisuja tähän ei ole. Kuitenkin tiedon lisääminen ja kaikista mahdollisuuksista mahdollisimman selkeästi ja tehokkaasti kertominen on sikäli hyvä ratkaisu, että siitä on hyötyä jokaiselle nuorelle riippumatta siitä, minkä hän henkilökohtaisesti kokisi parhaaksi tavaksi suunnitella omaa tulevaisuuttaan.

25. Mitkä ovat kolme keskeisintä keinoa työurien pidentämiseksi?

• Työelämän laadun, työssäjaksamisen ja työilmapiirin parantaminen
• Työuria ei tarvitse pidentää
• Työuria ei tarvitse pidentää, vaan tarvittavat varat on hankittava muilla keinoin

Työurat on pyrittävä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Monissa nykyaikana elävissä metsästäjä-keräilijä-kulttuureissa ihmiset joutuvat tekemään vain muutamia tunteja työtä päivässä saadakseen kaiken tarvitsemansa. Koska teknologia vähentää tarvittavan vaivan näkemistä, olisi loogista, jos teknologian kehittyminen olisi johtanut työmäärän vähentymiseen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan resursseja tuhlataan yhä enemmän ja enemmän turhaan roskaan, kuten byrokratiaan. Tästä turhasta roskasta on päästävä eroon. Valtion on pyrittävä leikkaamaan mahdollisimman paljon kaikkia niitä menoja, jotka eivät suoraan vaikuta ihmisten konkreettiseen hyvinvointiin.

26. Valitse kolme tärkeintä keinoa nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi.

• Ei mikään ylläolevista

Nuorisotyöttömyyden suurin ongelma on se, että töitä ei ole, tai jos niitä on, niitä ei anneta nuorille. Työpaikoilla vaaditaan kokemusta, mutta kokemusta ei saa ilman töitä, ja töitä taas ei saa ilman kokemusta. Kyse on noidankehästä, joka johtuu pitkälti koulutusta yliarvioivasta ja ihmisten osaamista aliarvioivasta kulttuurista. Tämän jälkeen nuoria syytetään laiskoiksi ja väitetään, että he eivät tahtoisi tehdä töitä. Koska kyse on kulttuurillisesta ongelmasta, sitä ei voida ratkaista pakottamalla valtion taholta. Sitä voidaan kuitenkin helpottaa esimerkiksi sillä, että valtio tarjoaa töitä kykeneville nuorille myös ilman, että heillä olisi kokemusta tai koulutusta. Yksi hyvä ja äärimmäisen keino purkaa nuorisotyöttömyyttä olisi myös erilaisten tukiloukkujen purkaminen. Tällä hetkellä nuoret eivät voi ottaa esimerkiksi pätkätöitä vastaan, koska jos he ottaisivat niitä vastaan ja saisivat niistä palkkaa, vähennettäisiin tuo palkka heidän saamistaan tuista. Pahimmillaan tästä seuraa se, että nuori joutuu itse maksamaan siitä ilosta, että hän saa tehdä töitä ilman palkkaa.