Vaalipiiri: Pohjois-Karjala

Puolue: Vihreä liitto

Koulutus: filosofian maisteri (biologia)

Ammatti: seurakehittäjä

Ikä: 38

Kotisivu: http://www.kristamikkonen.fi

Profiili

Olen Joensuun kaupunginhallituksen jäsen ja valtuutettu kolmatta kautta. Koulutukseltani olen biologi, joskin työskentelen Pohjois-Karjalan Liikunta ry:ssä seurakehittäjänä.

Perheeseeni kuuluu aviomiehen lisäksi kolme poikaa, joista kaksi on alakoulussa ja yksi esikoulussa. Politiikan lisäksi harrastan lukemista, leipomista ja kulttuurin kuluttamista. Päätöksenteossa on oltava mukana kaikenikäisiä, myös pienten lasten vanhempia. Siksi uhmaan ruuhkavuosia ja olen mukana vaikuttamassa siihen, millaista elämä ja arki on kotikaupungissani Joensuussa sekä Pohjois-Karjalassa. Haluan elää Suomessa, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään koulutukseen, huolenpitoon ja perusturvaan. Turvallinen arki syntyy, kun kaikista pidetään huolta. Meillä on vastuu luonnosta, ympäristöstä ja tulevista sukupolvista. Tuhlauskulttuurista on siirryttävä kohtuullisuuteen: enemmän aikaa, vähemmän roinaa. Kaikilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä. Siksi kansalaistoimintaa tulee tukea ja vahvistaa. Pohjois-Karjalan tulee uskoa omiin vahvuuksiinsa: uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja siihen liittyvään osaamiseen, puhtaaseen luontoon ja vahvaan kulttuuriin. Tulevissa vaaleissa valitaan Suomen suunta. Minun Suomeni on avoin, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen sekä kantaa vastuunsa ympäristöstä. On uuden Suomen aika.

Vastaukset

1. Mitä opintotukijärjestelmälle tulisi tehdä? Valitse enintään kolme.

• Vanhempien tulorajat tulisi poistaa yli 18-vuotiaalta toisen asteen opiskelijalta
• Opintorahaa tulisi korottaa
• Opintotuen yhteyteen pitäisi lisätä huoltajakorotus

Opintotuen tasoa tulee korottaa niin, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Lisäksi opintotuki tulee sitoa indeksiin, jottei se jää jälkeen elinkustannusten noustessa. Opintotuen huoltajakorotuksella vähennettäisiin lapsiperheiden köyhyyttä. Tulevaisuudessa näen perustulon kaltaisen järjestelmän parhaana mallina perustoimeentulon turvaamisessa. Se mahdollistaisi myös päätoimisen opiskelun.

2. Pitäisikö opintoraha sitoa indeksiin ensi hallituskaudella?

• Kyllä

Se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten! Uuden hallituksen tulisi päättää tästä heti ensitöikseen.

3. Kuinka korkeakoulujen valintajärjestelmiä tulisi kehittää?

• Valintakokeiden sisältöä tulisi muuttaa nykyisestä

Valintakokeiden sisältöä tulisi muuttaa siten, että sen avulla voidaan paremmin testata hakijan soveltuvuutta alalle. Nyt pääsykokeet ovat pitkälti kirjojen ulkoalukemista, mistä ei hakija eikä valitsijat saa riittävää kuvaa opintojen sisällöstä.

4. Miten toisen asteen tutkintojen vuorovaikutusta tulisi kehittää?

• Lukioiden ja ammattioppilaitosten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä

Kaksoistutkintoja pitäisi tehdä enemistä enemmän. Mahdollisuus siirtyä esim. lukiosta ammatilliseen oppilaitokseen kesken opintojen tulisi olla helpompaa. Tarjolla voisi olla opetuslinja, jossa vasta vuoden jälkeen valittaisiin suuntautuminen lukio- tai ammattikoulutukseen niin, että tämän ensimmäisen vuoden opinnot luettaisin hyväksi molemmissa vaihtoehdoissa. Nuoret, jotka eivät tiedä heti peruskoulun jälkeen, missä jatkaisivat opintojaan, saisivat näin lisäaikaa.

5. Mistä koulutuksessa voidaan mielestäsi periä maksuja?

• Koulumatkoista

Koulutuksen tulee olla pääsääntöisesti maksutonta. Vapaavalintaisten opintojen opintomatkoista voidaan periä maksu. Tutkintoon kuuluvien kokeiden tulee olla maksuttomia, mutta jos arvosanoja haluaa myöhemmin korottaa tai täydentää tutkintoaan lisäkokeilla, niin näistä voidaan periä koemaksut (sekä yo-tutkinto että näyttökokeet). Toisella asteella ja korkea-asteella oppimateriaalista voidaan periä maksuja. Oppilaitoksen tulee kuitenkin huolehtia, että esim. oppikirjoja on myös kirjastossa lainattavissa ja luettavissa niin, ettei niitä ole pakko hankkia omaksi. Koulumatkat tulee opiskelijan itsensä kustantaa. Opiskelupaikkakunnalla on oltava tarjolla riittävästi opiskelija-asuntoja, jotta pitkämatkalaiset voivat muuttaa lähemmäksi oppilaitosta. Toisella asteella on oltava mahdollisuus muuttaa koulun asuntolaan, jos koulumatka on pitkä. Myös lukiolaisille on oltava tämä mahdollisuus tarjolla. (Kone mahdollisti vain yhden valinnan, olisi siis valinnut myös nuo kommenteissa mainitut.)

6. Miten nuoria tulisi kuulla heitä koskevassa päätöksenteossa?

• Kuntien velvoitteen kuulla nuoria tulee olla vahvempi

Nuorisovaltuusto tai muu nuorten vaikuttamisryhmä tulisi olla kaikissa kunnissa ja sitä tulisi kuulla nuorten asioista päätettäessä.

7. Mitä erityistoimenpiteitä tulisi tehdä nuorten osallisuuden lisäämiseksi? Valitse kaksi.

• Kouluopetus
• Nuorisovaltuustot

Kaikki listan keinot ovat hyviä ja niitä tulisi käyttää rinnakkain. Kouluopetus tavoittaa kaikki nuoret jo varhaisessa vaiheessa, siksi se on tehokas keino vaikuttaa osallisuuden lisäämiseen. Nuorisovaltuustot tai muut nuorten vaikuttajaryhmät ovat hyvä keino vaikuttaa nuoria koskeviin asioihin ja tuoda nuorten näkökulmaa esiin kuntatasolla. Itse tein aikoinaan valtuustoaloiteen nuorisovaltuuston perustamisesta Joensuuhun.

8. Pitäisikö äänestysikäraja laskea 16 vuoteen? Valitse yhdestä kuuteen vaihtoehtoa.

• Kyllä, kuntavaaleissa
• Kyllä, eduskuntavaaleissa
• Kyllä, presidentinvaaleissa
• Kyllä, europarlamenttivaaleissa

Kaikissa valtiollisissa vaaleissa äänestysikäraja tulisi laskea 16 vuoteen. Kun ensikerta äänestämisessä syntyisi jo nuorena, siitä tulisi helposti tapa. 16-vuotiaan äänestämistä tukisi koulun mahdollisuus vaalien aikana kannustaa nuoria äänioikeuden käyttöön käsittelemällä aihetta opetuksen yhteydessä.

9. Mitä pitäisi ensimmäisenä kehittää opiskeluaikaisten työharjoitteluiden suhteen? Valitse enintään kaksi.

• Harjoittelun sisällön merkitystä opiskelulle
• Kaikilla tulisi olla mahdollisuus harjoitteluun

Ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkea-asteella tulisi opintoihin sisältyä harjoittelua, joka tulee opintoja.

10. Pitäisikö perusasteen ja toisen asteen kohtaamista työelämän kanssa edistää?

• Kyllä

Lisäämällä työelämäkohtaamisia nuoret saisivat paremman kuvan erilaisista mahdollisuuksista. Peruskoulussa ja lukiossa se helpottaisi jatkokoulutuspaikan valintaa. Muulla toisella asteella se niin ikään voisi kannustaa jatko-opiskeluun ja avaisi paremmin suoritettavan koulutuksen erilaisia mahdollisuuksia ja valmiuksia työelämää ajatellen.

11. Mitä mielestäsi kansanedustajan tulisi olla valmis tekemään kestävän kehityksen eteen? Valitse vähintään yksi.

• Muuttamaan pienempään asuntoon
• Vähentämään yksityisautoilua
• Syömään enemmän kasvisruokaa
• Suosimaan lähiruokaa ja lähellä tuotettuja palveluita
• Vähentämään lentoliikenteen käyttöä
• Sijoittamaan uusiutuviin energiamuotoihin
• Käyttämään energiaa säästeliäästi
• Käyttämään ekologisempia tuotteita
• Kierrättämään

Yllä listatut keinot ovat sellaisia, joilla me kaikki voimme vaikuttaa kestävään kehitykseen, oli kansanedustaja tai ei. Elämäntilanne vaikuttaa usein eri valintoihin. Esimerkiksi lentomatkustaminen voi olla sellainen, mikä monen kansanedustajan kohdalla on suurta. Muuttaminen pienempään asuntoon voi olla vaikeaa, koska asuntoon liittyy usein vahvoja tunnesiteitä. Yksi mahdollisuus vähentää ison asunnon energiankulutusta on pitää osaa huoneita talviaikaan vain peruslämmöllä.

12. Miten suhtaudut Euroopan Unionin yhdentymiseen?

• Nykytilanne on hyvä

Ylikansallista päätöksentekoa sekä yhteistä lainsäädäntöä ja normistoa tarvitaan. Eurooppa on luonteva toimintaympäristö monille yrityksille ja olisi varsin hankalaa, jos säännökset muutuisivat maasta toiseen. Yhdessä Eurooppa on myös vahvempi vaikuttaja globaalissa maailmassa. EU:n laajentuminen on mahdollista, mutta on pidettävä huoli, että mahdolliset uudet jäsenvaltiot täyttävät todellisuudessa jäsenyyskriteerit.

13. Millä perusteella Suomeen tulisi ottaa maahanmuuttajia? Valitse enintään kolme vaihtoehtoa.

• Suomen tulisi lisätä työnperäistä maahanmuuttoa
• Suomen tulisi lisätä pakolaiskiintiötä
• Suomen pitäisi myöntää enemmän turvapaikkoja

Tarvitsemme Suomeen lisää työntekijöitä, sillä väestömme vanhenee ja työikäisten määrä supistuu. Pidän tärkeänä, että Suomi kantaa globaalisti vastuuta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Siksi kansainvälisesti varsin alhaisella tasolla olevaa pakolaiskiintiötämme ja turvapaikkojen määrää voidaan nostaa.

14. Pitäisikö kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta nostaa 0,7 prosenttiin ensi hallituskaudella?

• Kyllä

Tämä on yksi Suomen häpeäpilkuista. Meillä on varaa auttaa köyhimpiä maita 0,7 prosentin osuudella.

15. Puollatko sukupuolineutraalia avioliittolakia?

• Kyllä

Kaikilla tulee olla tasa-arvoinen oikeus avioliittoon, kaikkien rakkaus on yhtä arvokasta.

16. Onko mielestäsi oikein rajoittaa nuorten liikkumista ulkonaliikkumiskielloin ja korkeaäänikarkottimin?

• Ei

17. Mitkä ovat tärkeimmät kehittämisalueet nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi? Valitse kaksi.

• Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
• Nuorten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito

Kaikki esitetyt parantamiskeinot ovat tärkeitä ja linkittyvät paljolti toisiinsa. Oleellista on, ettei nuori syrjäydy. Tämän estämiseksi tukea tulee olla tarjolla varhaisessa vaiheessa, nuoren pitää päästä opiskelemaan ja saada työtä. Myös mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja itsensä toteuttaminen esim. harrastusten kautta on tärkeää nuoren hyvinvoinnin kannalta. Nuorten mielenterveyden ylläpito ja mahdollisuus päästä heti hoitoon ovat mielestäni yksi erityistä huomiota kaipaava osa-alue, mikä tällä hetkellä krakaa monin paikoin.

18. Miten nuorten vapaa-ajan harrastamista voitaisiin parhaiten tukea? Valitse kaksi.

• Tarjoamalla mielekkäitä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia
• Järjestöjen toimintaedellytyksiä parantamalla

Järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää. Kuntien avustukset, tilat, valtion tuki, yleishyödyllisen toiminnan verottomuus ovat järjestöjen toiminnan kannalta oleellisia. Järjestöjen lisäksi nuorten omaehtoista toimintaa tulisi tukea nykyistä enemmän. Tämä jää usein esimerkiksi kuntien taloudellisen tuen ulkopuolelle, sillä kunta kaipaa vastapuolekseen rekisteröityä yhdistystä. Kuitenkin monen nuoren on helpompi harrastaa omassa kaveriporukassa kuin mennä mukaan ohjattuun toimintaan. Kuntien nuorisotoimen tulee tarjota sekä oleskelutilaa että toimintaa erilaisille nuorille.

19. Mihin nuorten terveydenhuollon palveluun tulisi ensisijaisesti panostaa? Valitse yksi vaihtoehto.

• Ammatillisten oppilaitosten terveyspalvelut

Kaikki ovat tärkeitä ja riippuen nuoren koulutuspaikasta hän käyttää niitä eri vaiheessa. Kaikki tarvitsisivat myös lisäpanostusta. Suurin vajaus terveyspalveluissa ammatillisissa oppilaitoksissa, joten valitsin sen. Periaatteessa kunnan tulisi huolehtia heidän palveluistaan, mutta harvalla kunnalla on tähän osoittaa juurikaan henkilökuntaa. Ongalmallista on myös se, että monet ammattillisissa oppilaitoksissa opiskelevien kotipaikkakunta voi olla jokin muu kuin opiskelupaikkakunta. Tällöin palveluiden saanti on vielä vaikeampaa.

20. Pitäisikö YTHS laajentaa koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita?

• Kyllä

Tämä luonnollisesti vaatisi myös henkilökunnan ja muun resurssin lisäämistä YHTS:öön.

21. Mikä on vialla nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä?

• Matalan kynnyksen palveluita ei tarjota riittävästi

Apua tulisi olla saatavalla helposti ja luontevasti jo siinä vaiheessa, kun ongelmat eivät ole suuria. Oppilaitoksissa tulisi olla terveydenhoitajia, kuraattoreita ym. riittävästi ja niiden luona käynti luontevaa. Mutta myös muualla kuin oppilaitoksissa apua pitää olla saatavilla. Etsivä nuorisotyö on toinen tärkeä painopistealue, jota tulisi olla nykyistä enemmän.

22. Mikä on vialla nuorten mielenterveysongelmien hoidossa?

• Tarjotut mielenterveyspalvelut eivät vastaa kysyntään/tarpeisiin

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on liian vähän. Varhainen puuttuminen ei toteudu, sillä apua saa vasta siinä vaiheessa kun ongelmat ovat niin pitkällä, että tarvitaan jo paljon tanakampaa hoitoa. Ja silloin törmätään usein pitkiin jonoihin, joiden aikana ongelmat vain pahenevat. Perusterveydenhoidossa tulisi olla enemmän mielenterveyspalveluita tarjolla, nyt painotus on liiaksi erikoissairaanhoidossa. Tämä tekee systeemistä myös paljon kalliimman.

23. Pitäisikö energiajuomien ostamiselle asettaa ikäraja? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto.

• Kyllä, 15 vuoteen

Energiajuomien kofeiini ym. piristävät aineet eivät isoina määrinä ole terveellisiä ja juomat sisältävät paljon energiaa, joka lihottaa. Juomien käyttö on laajentunut todella nopeasti aivan tyhjästä. Ne ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka tarvetta ja kysyntää on synnytetty nopeasti ilman, että kukaan muutama vuosi sitten edes tiesi, että sellaisia edes on.

24. Mitkä kaksi seuraavista vaihtoehdoista auttaisivat nuorta parhaiten oman tulevaisuuden suunnittelussa?

• Henkilökohtaisen ohjauksen määrän lisääminen
• Työelämäohjauksen lisääminen koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille

Myös vanhempien rooli on tärkeä ja heidän tulisi myös olla paremmin tietoisia tämän hetken tilanteesta esim. työelämän kysynnän ja koulutuspaikkojen tarjonnan suhteen. Yhteistyötä opinto-ohjauksen ja kotien välillä tulisi lisätä.

25. Mitkä ovat kolme keskeisintä keinoa työurien pidentämiseksi?

• Työelämän laadun, työssäjaksamisen ja työilmapiirin parantaminen
• Työelämän joustavuuden lisääminen ja osa-aikaisuusjärjestelmien kehittäminen
• Täydennys-, aikuis- ja uudelleenkouluttautumisen lisääminen

Eläkeikää voidaan nostaa, sillä elinikäennusteen noustessa on aivan luonnollista, että myös työssä ollaan pidempään. Työelämän tulee kuitenkin olla sellaista, että siellä jaksaa ja on mahdollisuus siirtyä paremmin erilaisiin tehtäviin elämäntilanteen ja jaksamisen mukaan. Työelämän joustavuutta pitää lisätä, jotta ruuhkavuosina työaikaa voi lyhentää. Joustavuutta tulee olla myös silloin kuin omat vanhemmat tarvitsevat hoitajaa, silloinkin tulee voida ottaa hoitovapaata tai tehdä lyhennettyä työaikaa.

26. Valitse kolme tärkeintä keinoa nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi.

• Tukitoimenpiteet, esimerkiksi Sanssi-kortti
• Talouskasvu
• Koulutusohjelmien sisällön ja aloituspaikkamäärien parempi vastaaminen työelämän tarpeisiin

Koulutuspaikkojen tulisi vastata nykyistä paremmin työelämän ja yhteiskunnan tarpeita niin, ettei kouluteta nuoria aloille, joissa työtä on vaikea saada. Nuorisotyöttymyyden hoidossa tukitoimet ovat tärkeitä. Erilaisten työllistämisjaksojen avulla tulee estää yksittäisen nuoren pitkät työttömyysjaksot, jottei hän syrjäydy työmarkkinoilta kokonaan. Talouskasvussa tulisi panosta vihreään talouteen. Esim. energiatehokkuus ja uusiutuvat energiamuodot ovat tulevaisuuden aloja, joissa riittää maailmanlaajuista kysyntää. Näille aloille syntyy paljon työpaikkoja niin suunnittelu kuin perustasolle. Suomen tulisi olla aktiivisesti mukana tällä alalla.