Vaalipiiri: Helsinki

Puolue: Vihreä liitto

Koulutus: Filosofian tohtori

Ammatti: Kirjallisuuden tutkija ja opettaja

Ikä: 44

Kotisivu: http://www.outialanko.fi

Profiili

Olen Vihreiden kansaedustaja Herttoniemestä. Minulla on kaksi kouluikäistä lasta (11v. ja 14v.), ja olen naimisissa teatteriohjaajan kanssa. Eduskunnassa olen sivistysvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.

Maaliskuussa 2011 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry palkitsi minut Suomen hallituksen nuorisomyönteisimpänä kansanedustajana. Allianssi oli sitä mieltä, että olin toiminut aktiivisesti nuorten hyväksi sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella. Olen Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, nuorten työpajatoimintaa järjestävän valtakunnallisen Työpajayhdistyksen puheenjohtaja sekä eduskunnan Nuorten mielenterveyden tuki -ryhmän varapuheenjohtaja. Politiikassa minulle on tärkeintä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Olen mukana näissä vaaleissa, koska en hyväksy eriarvoisuuden kasvua. Etenkin lapsiperheköyhyys on poistettava. Hyvinvointi kuuluu kaikille. Ihmisten tasa-arvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ovat minulle politiikan tärkeimmät tehtävät.

Vastaukset

1. Mitä opintotukijärjestelmälle tulisi tehdä? Valitse enintään kolme.

• Vanhempien tulorajat tulisi poistaa toisen asteen opiskelijalta
• Toisen asteen ja korkea-asteen opintotuki tulisi saattaa samalle tasolle
• Opintotuen yhteyteen pitäisi lisätä huoltajakorotus

Minusta sosiaaliturvan pitäisi olla aina henkilökohtaista. On väärin, että vanhempien tulot vaikuttavat itsenäisesti asuvan toisen asteen opiskelijan opintorahaan. En kannata lainapainotteisuuden lisäämistä, koska se asettaisi opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Kaikilta aloilta työllstyminen ei ole yhtä pomminvarmaa.

2. Pitäisikö opintoraha sitoa indeksiin ensi hallituskaudella?

• Kyllä

Ehdottomasti pitäisi. Opintotuki on nyt ainoa vähimmäisetuus, jota ei ole sidottu indeksiin.

3. Kuinka korkeakoulujen valintajärjestelmiä tulisi kehittää?

• Valintakokeiden sisältöä tulisi muuttaa nykyisestä

Valintakokeet voidaan mielestäni säilyttää, koska on tärkeää, että opiskelija saa uuden mahdollisuuden, jos esim. aikaisemmat opinnot eivät ole syystä tai toisesta sujuneet. Valintakokeiden pitäisi mitata soveltuvuutta ja lahjakkuutta kyseessä olevalle alalle.

4. Miten toisen asteen tutkintojen vuorovaikutusta tulisi kehittää?

• Lukioiden ja ammattioppilaitosten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä

esimerkiksi kaksoistutkinnoista on hyviäkin kokemuksia.

5. Mistä koulutuksessa voidaan mielestäsi periä maksuja?

• Ei mistään edellä mainituista, koulutuksen tulee olla täysin maksutonta

Ilmainen koulutus on perusarvo josta ei voi tinkiä.

6. Miten nuoria tulisi kuulla heitä koskevassa päätöksenteossa?

• Kuntien velvoitteen kuulla nuoria tulee olla vahvempi

Nuorten vähäinen kiinnostus demokratiaan jo osoittaa, että kuulemisjärjestelmässä on parantamisen varaa.

7. Mitä erityistoimenpiteitä tulisi tehdä nuorten osallisuuden lisäämiseksi? Valitse kaksi.

• Kouluopetus
• Oppilas- ja opiskelijakuntatoiminta

Kouluissa pitäisi olla käytännöllistä demokratiakasvatusta. Koludemokratian lisääminen lisäisi myös kouluviihtyvyyttä. Demokratiaa koulussa voidaan edistää vahvistamalla oppilaskuntatoimintaa myös alakoulun puolella. Koulut ovat lasten työpaikkoja ja työssä viihtymistä edistää se, että työntekijöillä on vaikutusmahdollisuuksia työpaikallaan.

8. Pitäisikö äänestysikäraja laskea 16 vuoteen? Valitse yhdestä kuuteen vaihtoehtoa.

• Kyllä, neuvoa antavissa kansanäänestyksissä kuntatasolla
• Kyllä, neuvoa antavissa valtakunnallisissa kansanäänestyksissä

En pidä mielekkäänä äänestysikärajan nostamista, jos alle 18v. nuoret itse eivät kuitenkaan voi asettua ehdolle ko. vaaleissa. Kansanäänestyksissä tätä ongelmaa ei ole.

9. Mitä pitäisi ensimmäisenä kehittää opiskeluaikaisten työharjoitteluiden suhteen? Valitse enintään kaksi.

• Harjoitteluiden sisällyttämistä tutkintoon
• Kaikilla tulisi olla mahdollisuus harjoitteluun

Harjoittelupaikoista on kova pula esimerkiksi rakennusalalla.

10. Pitäisikö perusasteen ja toisen asteen kohtaamista työelämän kanssa edistää?

• Kyllä

Työelämään tutustuminen auttaa löytämään oman uran ja itseä kiinnoistavan työpaikan.

11. Mitä mielestäsi kansanedustajan tulisi olla valmis tekemään kestävän kehityksen eteen? Valitse vähintään yksi.

• Muuttamaan pienempään asuntoon
• Vähentämään yksityisautoilua
• Syömään enemmän kasvisruokaa
• Suosimaan lähiruokaa ja lähellä tuotettuja palveluita
• Vähentämään lentoliikenteen käyttöä
• Sijoittamaan uusiutuviin energiamuotoihin
• Käyttämään energiaa säästeliäästi
• Käyttämään ekologisempia tuotteita
• Kierrättämään

Kaikkien puitää tehdä jotakin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

12. Miten suhtaudut Euroopan Unionin yhdentymiseen?

• Suomen ei pidä erota EU:sta, mutta valtioiden itsenäistä päätösvaltaa tulee lisätä

Euroopan Unioni on rahaliittona kärsinyt viime aikoina aikamoisia kolauksia. Finanssikriisi on kuitenkin nähtävä tilaisuutena parantaa rahamarkkinoiden toimivuutta: voidaan säätää kansainvälinen valuutanvaihtovero rahamarkkinoiden säätelemiseksi; on mahdollista vastuuttaa pankit tulevien kriisien varalta ottamalla käyttöön pankkivero, jne. Globaalissa maailmassa, jossa ympäristöongelmat ovat rajat ylittäviä, tarvitsemme rajojen välistä yhteistyötä. Jatkossa EU:ta on syytä kehittää liittoutumana, jonka kärki on ihmisoikeuksien toteuttamisessa, ei taloudessa.

13. Millä perusteella Suomeen tulisi ottaa maahanmuuttajia? Valitse enintään kolme vaihtoehtoa.

• Suomen tulisi pitää ennallaan työnperäistä maahanmuuttoa
• Suomen tulisi lisätä pakolaiskiintiötä
• Suomen pitäisi myöntää enemmän turvapaikkoja

En sinänsä vastusta työperäisen maahanmuuton lisäämistä, mutta en näe syytä sen voimakkaalle lisäämiselle niin kauan kuin jo Suomeen tulleilla maahanmuuttajilla on vaikeuksia työllistymisen kanssa. Nykytilannetta pitää parantaa siten, että valtio tukee kuntien mahdollisuutta järjestää riittävästi työllistymistä edistävää kielikoulutusta maahanmuuttajille.

14. Pitäisikö kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta nostaa 0,7 prosenttiin ensi hallituskaudella?

• Kyllä

Suomi on edelleen, talouslamasta riippumatta, hyvinvoiva valtio verrattuna maailman köyhiin maihin. On moraalinen velvollisuutemme osallistua köyhyyden vähentämiseen. Kehitysyhteistyöllä voidaan auttaa kehittyviä maita auttamaan jatkossa itse itseään.

15. Puollatko sukupuolineutraalia avioliittolakia?

• Kyllä

Minusta jokaisella pitää olla oikeus rakkauteen. En näe mitään väärää siinä, että samaa sukupuolta olevat, toisiaan rakastavat ihmiset perustavat perheen, ja että heillä on samat oikeudet kuin heteropariskunnillakin. Päinvastoin, ihmisten syrjiminen sukupuolisen suuntautumisen perusteella on minusta väärin.

16. Onko mielestäsi oikein rajoittaa nuorten liikkumista ulkonaliikkumiskielloin ja korkeaäänikarkottimin?

• Ei

Ulkonaliikkumiskielto merkitsisi nuorten perusoikeuksien rajoittamista. Nuorten syrjäytymistä ja päihdeongelmia pitää vähentää ennalta ehkäisevien palveluiden avulla.

17. Mitkä ovat tärkeimmät kehittämisalueet nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi? Valitse kaksi.

• Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
• Nuorten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito

Nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet. Työ ei välttämättä paranna ongelmia, joiden juuret ovat syvällä. Oppilashuolto on nykyisin riittämättömällä tasolla. Siihen panostaminen olisi keinoista paras, koska peruskoulu tavoittaa kaikki nuoret. Syrjäytymisen ehkäisy puolestaan pitää sisällään kaikkien nuorten käyttämien ja tarvitsemien palveluiden vahvistamisen.

18. Miten nuorten vapaa-ajan harrastamista voitaisiin parhaiten tukea? Valitse kaksi.

• Tarjoamalla mielekkäitä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia
• Järjestöjen toimintaedellytyksiä parantamalla

Järjestöjen toimintaedellytyksiä parantamalla voidaan tukea myös koulujen kerhotoimintaa, koska monet järjestöt osallistuvat myös kerhotoiminnan järjestämiseen.

19. Mihin nuorten terveydenhuollon palveluun tulisi ensisijaisesti panostaa? Valitse yksi vaihtoehto.

• Kouluterveydenhuolto

Varhainen tuki on tärkeintä, ja siksi terveydellisten ongelmien ennalta ehkäisy pitää aloittaa jo peruskoulussa oppilashuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa vahvistamalla. Myös muut listatut toimenpiteet ovat tärkeitä.

20. Pitäisikö YTHS laajentaa koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita?

• Kyllä

Ei ole oikein, että opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, ovatko he tiedeyliopistojen vai ammattikorkeakoulujen kirjoilla.

21. Mikä on vialla nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä?

• Matalan kynnyksen palveluita ei tarjota riittävästi

Nuorten mielenterveyspalvelut ovat nykyisin hajallaan ja sirpaleisia, minkä vuoksi niiden piiriin on vaikea löytää, ja minkä vuoksi myös hoitoketju helposti katkeaa. Palveluiden pitäisi olla saatavilla yhdeltä luukulta, mahdollisimman helposti ja nuorta leimaamatta.

22. Mikä on vialla nuorten mielenterveysongelmien hoidossa?

• Nuorten mielenterveysongelmat huomataan liian myöhään

On totta, että usein ongelmat huomataan liian myöhään, eikä esimerkiksi syitä koulupoissaoloihin tutkita. Vasta myöhemmin voi ilmetä, että lintsaamisen taustalla on ollut esimerkiksi diagnosoimaton oppimishäiriö. Tässä vaiheessa nuorelle on jo saattanut kehittyä paha masennus, mukaan on voinut tulla päihteiden käyttöä, jne. Siksi pitäisi ehdottomasti vahvistaa kouluterveydenhuoltoa. Myös hoitoonpääsy kestää usein liian kauan.

23. Pitäisikö energiajuomien ostamiselle asettaa ikäraja? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto.

• Kyllä, 12 vuoteen

En ylipäätään näe energiajuomia kovin tarpeellisena minkään ikäiselle.

24. Mitkä kaksi seuraavista vaihtoehdoista auttaisivat nuorta parhaiten oman tulevaisuuden suunnittelussa?

• Opinto-ohjaajien määrän lisääminen
• Henkilökohtaisen ohjauksen määrän lisääminen

Opinto-ohjaajia on liian vähän ja usein opinto-ohjaus alkaa liian myöhään. Opinto-ohjausta piotäisi olla kaikissa kouluissa viimeistään kahdeksannella luokalla. Liian usein opinto-ohjaus alkaa vasta yhdeksännellä luokalla, kun yhteishaku on kohta jo käsillä. Se on liian myöhään.

25. Mitkä ovat kolme keskeisintä keinoa työurien pidentämiseksi?

• Työelämän laadun, työssäjaksamisen ja työilmapiirin parantaminen
• Työelämän joustavuuden lisääminen ja osa-aikaisuusjärjestelmien kehittäminen
• Koulutukseen hakeutumisen mahdollistaminen kahdesti vuodessa

Keskustelu julkisuudessa on pyörinyt eläkeiän nostamisen ympärillä, vaikka ns. huoltosuhteen parantamiseksi olisi työllsyyttä nostettava myös alkupäässä. Joka vuosi työmarkkinoilta jää pois 4000 suomalaista mielenterveydellisistä syistä. Tämä on asia, jolle ensimmäiseksi pitää tehdä jotakin panostamalla terveydenhuoltoon kautta linjan.

26. Valitse kolme tärkeintä keinoa nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi.

• Tukitoimenpiteet, esimerkiksi Sanssi-kortti
• Oppilaitosten työelämäyhteyksien parantaminen
• Koulutusohjelmien sisällön ja aloituspaikkamäärien parempi vastaaminen työelämän tarpeisiin

Monet yllä luetelluista keinoista ovat tärkeitä. Talouskasvu ei ole mikään ratkaisu, ellei samalla osata tehdä järkevää työllisyyspolitiikkaa esimerkiksi verotuksen avulla.