Vaalipiiri: Varsinais-Suomi

Puolue: Kansallinen Kokoomus

Koulutus: KTM

Ammatti: Kansanedustajan avustaja

Ikä: 24

Kotisivu: http://www.saarasofia.fi/

Profiili

Olen turkulainen kunnallispoliitikko ja aktiivinen järjestötoimija. Työskentelen eduskunnassa päätöksenteon näköalapaikalla, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravin avustajana. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri. Toimin Turussa kaupunginvaltuutettuna ja liikuntalautakunnan puheenjohtajana.

Politiikan lisäksi olen nuoresta pitäen ollut mukana monenlaisessa järjestötoiminnassa. Taustani on liikuntajärjestö- ja seuratyössä. Olen yksi Suomen nuorimmista seurajohtajista ja edelleen mukana esimerkiksi valmennustoiminnassa. Hyvinvointiin liittyvät teemat ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Uskon vahvasti hyvinvoinnin edistämiseen ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Hyvinvoinnin saralla olen aktiivinen urheilu- ja liikuntajärjestötyön lisäksi mm. Syömishäiriöliitto - SYLIn puheenjohtajana. Ajatteluni rakentuu kestävän kehityksen näkökulmalle. Olen opiskellun kestävää kehitystä Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston lisäksi useampaan otteeseen ulkomailla. Kestävä kehitys jaetaan taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Mielestäni hyvässä päätöksenteossa nämä kolme ovat tasapainossa.

Vastaukset

1. Mitä opintotukijärjestelmälle tulisi tehdä? Valitse enintään kolme.

• Opiskelijan tulorajoja tulisi nostaa
• Vanhempien tulorajat tulisi poistaa yli 18-vuotiaalta toisen asteen opiskelijalta
• Opintorahaa tulisi korottaa

Mielestäni opintotukijärjestelmä vaatii kokonaisuudistuksen. Kaikkiaan opintotukijärjestelmää tulisi uudistaa kannustavammaksi. Tuen tulee mahdollistaa täysipainoinen opiskelu ja kannustaa opintojen suorittamiseen. Mielestäni opintotuki voisi siten olla opintojen alkupuolella enemmän opintorahapainotteinen, sillä opintojen loppupäässä opiskelijoilla on paremmat mahdollisuudet ja valmiudet myös työn tekemiseen opintojen ohessa.

2. Pitäisikö opintoraha sitoa indeksiin ensi hallituskaudella?

• Kyllä

Tuki tulisi sitoa indeksiin (kuten muutkin etuudet), mutta tämä ei vielä yksin riitä. Opintotukijärjestelmää tulee kehittää laajemminkin.

3. Kuinka korkeakoulujen valintajärjestelmiä tulisi kehittää?

• Valintakokeiden sisältöä tulisi muuttaa nykyisestä

Painottaisin aikaisempaa enemmän hakijan soveltuvuutta alalle.

4. Miten toisen asteen tutkintojen vuorovaikutusta tulisi kehittää?

• Lukioiden ja ammattioppilaitosten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä

5. Mistä koulutuksessa voidaan mielestäsi periä maksuja?

• Opintomatkoista (korkea-aste)

6. Miten nuoria tulisi kuulla heitä koskevassa päätöksenteossa?

• Kuntien velvoitteen kuulla nuoria tulee olla vahvempi

Nuorten kuulemisesta on olemassa lakisääteinen velvoite, mutta se ei tosiaan toteudu läheskään kaikissa kunnissa. Vaikutus- ja kuulemismahdollisuuksien tulee olla aitoja - ei näennäisiä, varsinaisesta päätöksenteosta irrallisia puuhastelukerhoja. Nuorisovaltuusto-malleista on saatu hyviä kokemuksia useammasta kunnasta. Tätä mahdollisuutta tulisi kehittää. Nuorilla tulisi myös olla mahdollisuus osallistua lautakuntien kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella silloin, kun käsittelyssä on erityisesti nuoria koskevia asioita.

7. Mitä erityistoimenpiteitä tulisi tehdä nuorten osallisuuden lisäämiseksi? Valitse kaksi.

• Kouluopetus
• Nuorisovaltuustot

Koulu-opetuksessa ei tulisi pelätä politiikan sisältöjä tai puoluepoliittista keskustelua. Yhteiskuntaopin opetus pohjautuu turhan usein rakenteille ja esimerkiksi äänestysjärjestelmien ulkoa opettelulle. Tätä enemmän kouluissa tulisi puhua ajankohtaisista asioista ja esimerkiksi eri puolueiden erilaisista lähestymistavoista yhteiskunnallisiin ongelmiin.

8. Pitäisikö äänestysikäraja laskea 16 vuoteen? Valitse yhdestä kuuteen vaihtoehtoa.

• Kyllä, kuntavaaleissa
• Kyllä, neuvoa antavissa kansanäänestyksissä kuntatasolla

Suhtaudun vähän varauksella äänestysikärajan laskemiseen, mutta voisin olla valmis kokeilemaan sitä kuntatasolla. Vaarana on, että mikäli nuoria ei muutoin tueta ja kannusteta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja saada heitä kiinnostumaan poliittisesta päätöksenteosta, opettaa äänestysikärajan laskeminen pahimmillaan nuoria vain aikaisemmin jättämään äänestämättä. 16-vuoden ikärajaahan kokeiltiin seurakuntavaaleissa ja nuorten äänestysprosentti jäi todella alhaiseksi. Äänestysikärajan laskeminen ei yksinään ole mikään ratkaisu siihen, etteivät yhteiskunnalliset asiat kiinnosta nuoria.

9. Mitä pitäisi ensimmäisenä kehittää opiskeluaikaisten työharjoitteluiden suhteen? Valitse enintään kaksi.

• Harjoittelun sisällön merkitystä opiskelulle
• Harjoitteluiden sisällyttämistä tutkintoon

Harjoittelusta saa tärkeää työkokemusta.

10. Pitäisikö perusasteen ja toisen asteen kohtaamista työelämän kanssa edistää?

• Kyllä

Ilman muuta. Tämä tukee nuoria heidän tehdessään päätöksiä omasta tulevaisuudestaan.

11. Mitä mielestäsi kansanedustajan tulisi olla valmis tekemään kestävän kehityksen eteen? Valitse vähintään yksi.

• Vähentämään yksityisautoilua
• Syömään enemmän kasvisruokaa
• Suosimaan lähiruokaa ja lähellä tuotettuja palveluita
• Sijoittamaan uusiutuviin energiamuotoihin
• Käyttämään energiaa säästeliäästi
• Käyttämään ekologisempia tuotteita
• Kierrättämään

Kestävä kehitys on itselleni todella tärkeä ja läheinen teema. Syön itse lähinnä kasvisruokaa ja suosin luomua sekä lähituotantoa. Sen eteen tulee kaikkien olla valmiita tekemään pieniä ja suurempia tekoja, kansanedustajien ja kaikkien muidenkin. Kierrättäminen, kestävät ostospäätökset ja energiansäästö kuuluvat jo muutenkin valveutuneen kansalaisen arkipäivään. Mieluiten kuljen fillarilla ja kävellen, mutta joskus auto on välttämätön. En itse lennä paljoakaan, mutta tiedän että osalle kansanedustajista lentomatkustaminen on ehto sille että pääsevät järkevällä aikataululla töistä viikonlopuksi kotiin. Itseäni tämä ei kansanedustajana koskisi, kuljen jo nyt eduskuntaan töihin viikottain junalla.

12. Miten suhtaudut Euroopan Unionin yhdentymiseen?

• Nykytilanne on hyvä

13. Millä perusteella Suomeen tulisi ottaa maahanmuuttajia? Valitse enintään kolme vaihtoehtoa.

• Suomen tulisi lisätä työnperäistä maahanmuuttoa
• Suomen tulisi lisätä pakolaiskiintiötä
• Suomen pitäisi vähentää turvapaikkoja

Maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä tulisi aina juuri tällä tavalla määritellä mitä termillä tarkoitetaan. Maahanmuuttoa on erilaista ja myös ongelmat ovat erilaisia. Maahanmuuttopolitiikkaan liittyy epäkohtia ja ongelmia, joista tulee voida keskustella. Erityisesti turvapaikanhakemisessa on ongelmakohtia, joihin tulee voida puuttua. Suomen ei esimerkiksi tulisi erottautua muita maita paremmilla etuuksilla. On kuitenkin aivan selvää, että hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitsemme työvoimaa ja veronmaksajia myös ulkomailta. Meillä on myös humanitäärinen vastuu aina auttaa hädänalaisia. Kaikkiaan toivoisin keskustelun siirtyvän "kuka saa tulla?" -ajatuksesta "miten varmistamme kotouttamisen?" -ajatukseen. Pakolaiskiintiön nostaminen edellyttäisi, että turvapaikanhakijoiden määrää saataisiin vähennettyä. Meidän tulee kuitenkin varmistaa riittävät resurssit kotouttamiseen niiden osalta, jotka Suomeen tulevat.

14. Pitäisikö kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta nostaa 0,7 prosenttiin ensi hallituskaudella?

• Kyllä

Mielestäni kehitysavun 0,7 % tavoitteesta (osuus BKT:sta) ja YK:n kehitystavoitteista tulee pitää kiinni. Kehityspolitiikan toteuttamista on kuitenkin myös syytä tarkastella kriittisesti ja kehittää. On tärkeää varmistaa, että kehitysapuun tarkoitetut varat menevät sinne, minne ne kuuluvatkin ja mistä niistä on eniten apua. On syytä myös tiedostaa, että kehitysyhteistyöhön liittyy ongelmakohtia (mm. avun tulosten seuranta ja väärinkäytökset). Muuten, myös maahanmuuttopolitiikka liittyy välillisesti kehitysapukysymykseen. Kehitysmaista teollisuusmaihin töihin tulevilla on suuri merkitys kehitysmaiden taloudelle. Ymmärtääkseni siirtolaisten kotiseuduilleen lähettämä rahamäärä on suurempi, kuin koko kehitysavun määrän.

15. Puollatko sukupuolineutraalia avioliittolakia?

• Kyllä

Pidän ihmisoikeuksiin liittyviä arvoja, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta todella tärkeinä. Mielestäni kahdella toisiaan rakastavalla ihmisellä tulee olla oikeus onneen riippumatta osapuolten sukupuolista. Kysymys on ennen kaikkea siitä, että ihmisten tulee olla tasavertaisia lain edessä.

16. Onko mielestäsi oikein rajoittaa nuorten liikkumista ulkonaliikkumiskielloin ja korkeaäänikarkottimin?

• Ei

17. Mitkä ovat tärkeimmät kehittämisalueet nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi? Valitse kaksi.

• Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
• Nuorten harrastustoiminnan tukeminen

Jos saamme ehkäistyä nuorten syrjäytymistä, saamme ehkäistyä myös mm. mielenterveysongelmia ja työttömyyttä. Uskon, että harrastustoiminnan tukemisella on suuri merkitys myös juuri syrjäytymisen ehkäisyssä.

18. Miten nuorten vapaa-ajan harrastamista voitaisiin parhaiten tukea? Valitse kaksi.

• Tarjoamalla mielekkäitä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia
• Järjestöjen toimintaedellytyksiä parantamalla

On tärkeää, että nuorilla on mieleistään tekemistä ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Tällä edistetään terveyttä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistään syrjäytymistä. Itselläni on järjestötausta ja pidän järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista yhtenä tärkeimmistä poliittisista tavoitteistani. Suomessa on valtavasti järjestöjä, jotka tekevät hirveästi töitä vapaaehtoisvoimin. Tällä työllä on todella suuri rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.

19. Mihin nuorten terveydenhuollon palveluun tulisi ensisijaisesti panostaa? Valitse yksi vaihtoehto.

• Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto

Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa. AMK:n terveydenhuolto tulisi saattaa vastamaan YTHS:n toimintaa.

20. Pitäisikö YTHS laajentaa koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita?

• Kyllä

21. Mikä on vialla nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä?

• Matalan kynnyksen palveluita ei tarjota riittävästi

Nykyinen huolestusttava tilanne on varmastikin seurausta monista mainituista vaihtoehdoista.

22. Mikä on vialla nuorten mielenterveysongelmien hoidossa?

• Nuorten mielenterveysongelmat huomataan liian myöhään

Mielenterveysongelmien hoidossa ensisijaista on mahdollisimman varhainen puuttuminen. Monesti nuoren ongelmia ei oteta vakavasti, ennen kun tilanne on päässyt todella pahaksi. Myös hoitoon pääsyssä ja hoidon sisällössä on paljon parannettavaa. Toimin itse Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n puheenjohtajana ja tunnistan tämän ilmiön myös siinä roolissa.

23. Pitäisikö energiajuomien ostamiselle asettaa ikäraja? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto.

• Kyllä, 12 vuoteen

Lapsi ei tarvitse energiajuomia mihinkään.

24. Mitkä kaksi seuraavista vaihtoehdoista auttaisivat nuorta parhaiten oman tulevaisuuden suunnittelussa?

• Henkilökohtaisen ohjauksen määrän lisääminen
• Opinto-ohjauksen kehittäminen työelämäpainotteisemmaksi

Opinto-ohjauksella on todella tärkeä merkitys myös työurien pidentämisessä niiden alkupäästä. On tärkeää, että nuorella on mahdollisimman laajat tiedot eri jatkomahdollisuuksista. Tämä edistää itselle sopivan alan löytymistä ja ehkäisee tilanteita, joissa opiskelija huomaa monen vuoden opiskelujen jälkeen olevansa täysin väärällä alalla.

25. Mitkä ovat kolme keskeisintä keinoa työurien pidentämiseksi?

• Työkokemuksen hankkimisen mahdollistaminen opiskeluaikana
• Työelämän laadun, työssäjaksamisen ja työilmapiirin parantaminen
• Työelämän joustavuuden lisääminen ja osa-aikaisuusjärjestelmien kehittäminen

On totta, että työuria tulee pidentää. Ja niitä tulee pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että mahdollisimman moni kykenee työhön ja jaksaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Siksi ennaltaehkäisy ja työhyvinvointi ovat niin tärkeitä. Tarvitsemme myös lisää työelämän joustavuutta ja esimerkiksi parempia mahdollisuuksia yhdistää ura ja perhe.

26. Valitse kolme tärkeintä keinoa nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi.

• Opinto-ohjaus
• Työelämän joustavuuden lisääminen ja osa-aikaisuusjärjestelmät
• Koulutusohjelmien sisällön ja aloituspaikkamäärien parempi vastaaminen työelämän tarpeisiin

Opinto-ohjauksella tuetaan oman alan löytymistä. Työelämän joustavuuden lisääminen mahdollistaa työntekemisen erilaisissa elämäntilanteissa. Työn tekemisen tulisi aina olla kannattavampaa kuin kotiin jäämisen (= ns. kannustinloukut). Koulutustarjonnan tulee vastata paremmin työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin, sillä ketään ei ole järkeä kouluttaa kortistoon.